TYÖHYVINVOINTI

Toimisto yhteisöllisyyden kasvattajana

Aamukahvi tippumassa, eikä huolta työmatkasta. Kuulostaako tutulta? Etätyö houkuttelee, mutta lähityöllä on myös hyötyjä, jotka palvelevat sekä yksilöä että yritystä. Skanskan vuokraus- ja markkinointijohtaja Michael Ekström kertoo meille miksi.

Tomi Kokon luotsaamassa Skanskan Hyvää työtä -podcastin toisessa kaudessa sukelletaan syvälle hyvinvointiin sekä työssä että sen ulkopuolella. Podcastissa työkulttuurimuotoilija Panu Luukka kertoo yritysten työkulttuurista, sen johtamisesta ja siitä, miten yhteisöllisyyden tunne on edelleen avaintekijä yritysten menestykseen. ”Organisaatiot menestyvät vain ihmisten kautta. On saatava työntekijät kiinnostumaan yrityksen tarinasta ja haluamaan olla osa sitä.” 

  

Myös Michael tunnistaa yhteisöllisyyden merkityksen työkulttuurin luomisessa. ”Työpaikkaa on helppo vaihtaa, jos työpaikkaan ei ole sitoutunut. Sitoutuminen edellyttää kuitenkin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se voi olla haastavaa tietokoneruudun välityksellä. Lähityöllä on merkittävä rooli yrityskulttuurin rakentajana sekä yksilön motivaation kasvattajana.” 

 

Työpaikkaa ei opita rakastamaan Teamsin välityksellä 

 

Yhteenkuuluvuus toisten ihmisten kanssa on tärkeää jokaiselle. Se muovaa omaa identiteettiä ja vaikuttaa oleellisesti elämänlaatuun. Yhteisöllisyys vaatii syntyäkseen yhteisön jäsenten keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja osallistumista – eli toisin sanoen: aitoja kohtaamisia. ”Henkilöstö ja sen muodostama yhteisö on yrityksen suurin voimavara, joten on tärkeää löytää tasapaino etä- ja lähityön välillä”, Michael huokaisee. 

  

Onko työnteon merkityksellisyys katoamassa?  Toimistolla on helpompaa kokea työn olevan merkityksellistä ja tärkeää, koska siellä syntyy luontaisesti vapaamuotoisempia kohtaamisia ja ideointia. Kohtaamiset toimistolla lisäävät useinhenkistä hyvinvointia ja hyvin suunnitellut toimistotilat parantavat työskentelyolosuhteita.

 

Etätyöllä on silti ehdottomasti oma roolinsa, sillä sen mahdollistaminen lisää yksilön vapautta ja siten hyvinvointia. Toimiston vuorovaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin korvaamattomia isompien haasteiden ratkaisemisessa, yhteishengen nostattamisessa ja luovuuden ruokkimisessa. ”Optimaalisesti suunniteltu toimisto luo puitteet tulokselliselle ja hyvinvoivalle hybridityölle”, Michael vakuuttaa.

Katalyyttinä on avoin kommunikaatio 

 

Vaikka moni yritys on herännyt lähityön etuihin, ei etätyötä tekeviä silti välttämättä saada toimistoille. ”Työnantaja ei aina osaa sanoittaa sitä, miten suuri merkitys jokaisen työntekijän fyysisellä läsnäololla on, ja kuinka jokaisen yksilöllistä panosta, roolia ja persoonaa kaivataan luomaan sitä kuuluisaa me-henkeä”, Michael kertoo. Tiimi on kokonaisuus, jossa jokainen yksilö on tärkeä. ”Ei jääkiekkomatsistakaan voi jättää pois puolustajia ja miettiä, miksi verkkoon tulee niin paljon maaleja. Sama pätee työpaikoilla. Kaikkia tarvitaan yhteisen kulttuurin luomiseen ja työssä onnistumiseen”, Michael jatkaa. 

  

Mutta hyväkään tiimi ei toimi ilman hyvää valmentajaa. Hyvän johtamisen kautta luodaan työyhteisöön sitoutuneisuutta ja tuloksellisuutta. ”Toimistolla näet ja kuulet ihmiset, huomaat miten jokainen voi. Etätyössä voi jäädä yksin, eikä hyväkään johtaja osaa tunnistaa pelkistä kasvoista, miten henkilöllä oikeasti menee”, Michael toteaa. ”Yritysten on nyt aika reagoida ja toteuttaa hybridityön vaatimia työympäristöjä ja olla siten houkutteleva työnantaja. Se alkaa avoimesta kommunikaatiosta ja osallistamisesta. Työnantajan uskalluksesta tarttua asiaan, puhua sydämestä ja lähteä tekemään toimistoista entistäkin vetovoimaisempia koko henkilöstölle.” 

 

Motivaattoriksi arjen helppous 

 

Mikä sitten houkuttelisi henkilöstöä työskentelemään enemmän toimistolla? Michael näkee kolme tärkeää elementtiä, jotka tulee toteutua toimistokaipuun sytyttämiseksi. 

  

Ensimmäinen on lokaation tärkeys. Sijainti on kuningas; jos aamulla tuntuu raskaalta lähteä tarpomaan työmatkaa, on helpompi jättää tulematta. ”Toimiston tulee olla hyvin saavutettavissa mistä päin pääkaupunkiseutua tahansa. Keskitymme kehittämään toimistoja alueille, joissa on imua. Näissä sijainneissa on myös tutkitusti vähiten vajaakäyttöä”, Michael kertoo. 

  

Toiseksi toimiston ympäristön täytyy olla itsessään vetovoimatekijä. ”Skanskan kohteista löytyy kaikki, mitä työntekijä tarvitsee työpäivänsä aikana – ja vielä enemmän. Lounasvaihtoehdot, päivittäisostosten tekeminen, hyvinvointi- ja liikuntapalvelut, asioiden hoitaminen – jos niitä varten ei tarvitse erikseen lähteä kauemmas, ympäristö tuo toimistolle lisäarvoa”, Michael huomioi. 

  

Kolmanneksi toimistotilan täytyy taipua yksilöllisiinkin tarpeisiin. Michael kuvailee hyvien tilojen tarjoavan jotain mitä kotoa ei saa. ”Rakennamme tiloja, joiden päällimmäinen tavoite on kasvattaa kulttuuria jokainen huomioiden. Se tarkoittaa esimerkiksi hiljaisia tiloja, ryhmätyötiloja ja satunnaista vuorovaikutusta tukevia yhteistiloja – jokaiselle yritykselle yksilöllisesti räätälöityä pakettia.” 

  

Polku lähityön lisäämiseen on lopulta yksinkertainen. Michael kiteyttää: ”Kun toimistoon on helppo päästä, siellä on hyvä olla ja ympäristö tarjoaa kattavasti työpäivää tukevia palveluja, niin toimistolle halajaa yhä useammin.  Koska kun yksi työntekijä viihtyy, alkaa huhu kiertää ja kohta siellä viihtyy toinenkin. Sirkushuveilla ei ihmisiä toimistolle saa, ainakaan pysyvästi, mutta kollegoiden innostuminen kasvattaa omaa innostusta ja ehkä jopa pelkoa siitä, että jää kotona paitsi jostain kivasta. Ja pieni fear-of-missing-out voi olla juuri se oikea sytyke kohti lähityötä”.