Tulevaisuus on tiloja, joissa jokainen aisti huomioidaan

Aistiesteettömyys on termi, jonka jokaisen olisi hyvä tuntea. Skanskan Hyvää työtä -podcastissa tilasuunnittelija ja yrittäjä Eevi Vihinen avaa sen syntyä: ”Esteetön tila, jossa on otettu huomioon esimerkiksi liikuntarajoitteisten ja näkövammaisten haasteet ja tarpeet on monelle tuttu. Mutta aistiherkkien ja -rajoittuneiden tarpeita ei osata vielä samalla lailla tunnistaa. Siksi esteettömyyden ohelle on joitakin vuosia sitten lanseerattu myös termi aistiesteettömyys, jotta aistiherkkien tarpeet tulisivat myös kuulluksi.”

Juulia jatkaa uuden käsitteen tärkeydestä: ”Toisin kuin fyysisissä rajoitteissa, aistiesteettömyyden varmistaminen ei tule samalla lailla viranomaisten vaatimuksesta. Fyysiset haasteet on helppo ratkaista ja niiden toteutumista myös valvotaan. Aistit ovat hankalampi, herkkä ja henkilökohtainen asia, jonka esiin tuominen ja siten huomioiminen voi olla haasteellisempaa, mikä johtaa siihen, että yhteiset tilat eivät ole yhdenvertaisia kaikille.”

Mutta mitä aistiesteettömyys sitten tarkoittaa?

Puretaan ensin käsite esteettömyys. Se viittaa suunnitteluun ja ympäristön järjestelyihin, jotka huomioivat erilaisten ihmisten fyysiset tarpeet. Tilat, rakenteet ja ympäristöt ovat suunniteltu niin, että ne ovat helposti saavutettavia ja käytettäviä kaikille, riippumatta heidän kyvyistään ja rajoituksistaan. Aistiesteettömyydessä mennään askel syvemmälle ja huomioidaan myös aistit, eli pyritään ehkäisemään aistiherkkien aistikuormitusta.

Vietämme valtaosan arjestamme aisteille kuormittavissa ympäristöissä, joissa on keskeytyksiä, hälyä, häikäiseviä valoja tai sekavia pohjaratkaisuja. Aistiherkälle tämä kuormitus voi aiheuttaa vaikeitakin oireita. ”Ja vaikka ei olisikaan aistiyliherkkyyksiä, ei aistiesteettömästä suunnittelusta haittaakaan ole. Päinvastoin. Ärsykkeiden minimointi on kaikille nykytyöelämässä tärkeää. Elämme ärsyketulvassa, nopean viihteen ja kulutuksen yhteiskunnassa, jossa aistikuormitusta minimoiva ympäristö voi olla avain rauhoittumiseen ja sitä kautta työssä uudelleen inspiroitumiseen”, Juulia kertoo.

Aistiesteettömyys tarkoittaa siis lähes kaikkien aistien huomioon ottamista suunnittelussa: kuulo, näkö, tunto ja haju. Kaikki mainitut aistit keräävät tietoa ympäristöstämme ja saattavat kuormittua yksin tai yhtä aikaa – niin aistiherkällä kuin kenellä meistä vain. Juulia jatkaa käsitteen tärkeydestä: ”Aistiesteettömyys on yksi tärkeistä tilasuunnittelua määrittelevistä termeistä. On hyvä asia, että keskustelu aistikuormituksesta lisääntyy ja siten ymmärrys aiheesta kasvaa.” Esteettömyys sen kaikissa muodoissa on olennainen osa yhteiskunnan inklusiivisuutta, ja siksi on tärkeää ymmärtää myös niitä rajoitteita, joita ei välttämättä silmillä näe.

Aistiherkkyydet tunnistava tila on sijoitus henkilöstön hyvinvointiin

Tutkimusten mukaan aivomme väsyvät liiasta aistimustulvasta, joka voi näkyä esimerkiksi ärtyisyytenä ja keskittymisvaikeuksina. Aisteja kuormittavassa ympäristössä moni reagoi ärsykkeisiin eikä työnteosta tai rentoutumisesta välttämättä tule mitään. Vastaavasti taas aisteille ystävällinen ympäristö auttaa meitä palautumaan ja valjastamaan kaikki voimavaramme parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

”Aistiesteetön tilasuunnittelu on laaja kokonaisuus, joka räätälöidään aina tapauskohtaisesti, jokaisen yrityksen henkilöstön yksilöllisiä tarpeita kuunnellen ja ymmärtäen”, kertoo Juulia. ”Aistien rauhoittamiseen voi vaikuttaa esimerkiksi sisustussuunnitteluun liittyvillä elementeillä kuten värimaailmalla, muotoilulla ja viherkasveilla. Tärkeitä asioita ovat usein luonnonläheisyys, hyvä akustiikka, valaistus ja raikas ilma. Tilan tunnelmalla on valtava merkitys kaikille tilan käyttäjille.”

Skanska on aistiesteettömässä suunnittelussa ajan hermoilla. ”Tiedämme keinot, joilla voimme omalta osaltamme vaikuttaa aistiesteettömyyden toteutumiseen. Suunnittelumme lähtökohtana on aina se, että voimme rehellisesti sanoa luovamme tasa-arvoisia tiloja”, Juulia toteaa. Tilasuunnittelua ohjaa myös WELL-sertifikaatti, johon sitoudutaan kaikissa toimistokehityskohteissa. Sen tavoitteena on luoda käyttäjille yhteisöllisyyttä tukeva terveellinen työympäristö.  ”Työhyvinvointi on megatrendi, jota kaikkien yrityksien tulisi tavoitella. Työntekijöiden työhyvinvoinnin vahvistaminen on vaikuttava ja kannattava panostus”, Juulia jatkaa.

Kaiken takana on toimintakulttuuri

Vaikka aistiesteettömyydestä puhuessa keskitytään usein tilojen suunnitteluun, ei siinä kuitenkaan ole kyse vain harmonisista väreistä ja miellyttävästä akustiikasta. Aistiesteettömyyden keskiössä on se, että ymmärrämme, miten eri tavoin saatamme kokea samat tilat. Loppujen lopuksi aistiesteettömyyden onnistumisen määrittää yrityksen oma toimintakulttuuri.

”Jokaisen yrityksen tulisi haluta luoda olosuhteet, joissa työntekijät voivat hyvin. Skanskassa me autamme kumppaneitamme ymmärtämään laaja-alaisemmin työntekijöiden erityistarpeet ja sen, miten ne otetaan yksilöllisesti tilasuunnittelussa huomioon. Neutraalien materiaalivalintojen merkitys jää hyvin pieneksi, jos toimintakulttuuri ei huomio ja tue aistiherkkyyttä”, Juulia toteaa.

“Haastammekin jokaisen yrittäjän ja työntekijän pysähtymään tutkimaan omaa yrityskulttuuriaan ja tilojaan. Voisiko esteettömyyden käsitteen laajentaa tukemaan entistä syvemmin myös aistirajoitteita ja -eritystarpeita?” Juulia pohtii. Vaikka yhtä valmista mallia jokaiselle yritykselle ei ole, listaa Juulia neljä käytännön askelta, jota jokainen yritys voi ottaa aistikuormituksen vähentämiseksi.